Punaista valkoisella – retkellä video nastyjen maailmaan, osa 1
Kolmeosaisen sarjan ensimmäisessä osassa Joonatan Nikkinen esittelee video nasty -termin taustat ja käy lävitse huomattavia sensuurivasaran alle joutuneita elokuvia.
Kolmeosaisen sarjan ensimmäisessä osassa Joonatan Nikkinen esittelee video nasty -termin taustat ja käy lävitse huomattavia sensuurivasaran alle joutuneita elokuvia.
Moniko nolasi itsensä tarjoamalla tarpeettoman ivallisesti ja holhoavasti Cormac McCarthylle vinkkejä The Counselorin käsikirjoituksen suhteen? Toisin sanoen: moniko tarjoutui jälkikäteen editoimaan Cormac McCarthyn kirjallisen tuotannon? The Counselor on nimittäin kovaksi karaistua McCarthya, varsinainen metodin esitys ja mestarikurssi keskitetystä käsikirjoittamisesta.
Orjalaiva seilaa Yhdysvaltain rannikolla 1840-luvulla. Orjuuden maassa lakkauttava sisällissota on jo lähellä, mutta laivan ruumassa sen pelkkä mahdollisuuskin tuntuu absurdilta. Tätä kuvastaa koruton tapahtuma: valkoihoinen miehistön jäsen puukottaa kuin ohimennen Lue lisää
Koska Suomi on aivan toisenlainen kuin lehden aloittaessa, kritiikki on taantunut huuteluun ja vanhojen mantrojen toisteluun.
Martin Scorsese on ilmoittanut The Wolf of Wall Streetin yhteydessä mahdollisesti lopettavansa lähivuosina elokuvien tekemisen. Tämä ei välttämättä tullut yllätyksenä aikamoista työtahtia noudattavalta ohjaajalta, jolla on kuitenkin jo 71 vuotta ikää Lue lisää
On aika listata vuoden huonoimmat elokuvat, koska yllättäen niitäkin on jälleen tehty. Tähän tuskin mahtuu edes kolmasosaa koko vuoden paskimmista elokuvista, sillä en millään raaskinut tai ehtinyt katsoa kaikkia viime Lue lisää
Mitä John Carpenter on todella halunnut ilmaista They Liven kohtauksella, jossa Roddy Piper ja Keith David mätkivät toisiaan turpaan yli viisi minuuttia, koska David ei suostu laittamaan aurinkolaseja silmilleen? Filosofian Elvikseksikin tituleerattu Slavoj Žižek jatkaa The Pervert’s Guide to Cineman jalanjäljissä ja tarjoaa muun muassa tälle tappelulle omaperäisen tulkintansa. Hänen toinen yhteistyönsä ohjaaja Sophie Fiennesin kanssa, The Pervert’s Guide to Ideology, käsittelee nimensä mukaisesti ideologiaa yhdistävänä teemana elokuville, jotka vaihtelevat Taksikuskin ja Tappajahain kaltaisista kaanonteoksista John Frankenheimerin Secondsin edustamiin kummajaisiin sekä toisen maailmansodan aikaiseen propagandaan. Näkökulma ei rajoitu vain seitsemänteen taiteeseen: osansa saavat myös muun muassa nykykapitalismi, 1900-luvun sosialismi, Beethovenin Oodi ilolle sekä Kinder-muna.
Ex-lakiopiskelija, teatteri ja televisioalan konkari Ken Loach (Mike Leigh’n lisäksi tunnetuimpia englatilaisia nykyohjaajia) muistetaan Suomessa ennen kaikkea hänen työväenluokkan ja sosiaaliverkostoissa rypivien elämää kuvaavista filmeistä. Niitä ovat esimerkiksi huostaanottokysymystä rajusti tarkasteleva Ladybird Ladybird, rakennustyömaaympäristöön osin sijoittuva Riff-Raff, työttömän ja terveystyöntekijän suhteesta kertova elokuva Nimeni on Joe, DDR:stä länteen tulleen taiteilijan pettymystä kuvaava Fatherland tai lemmikkihaukkaa pitävän pojan elämää luotsaava kaunis kuvaus Kes – poika ja haukka, joka oli muun muassa yksi Krzysztof Kieślowskin lempielokuvia. Koko uransa ajan Ken Loach on työskennellyt myös dokumenttielokuvan parissa.