Maa: Suomi
Genre: Scifi, mysteeri
Ohjaus: Jari Halonen
Käsikirjoitus: Jari Halonen, Jorma Tommila, Kai Raumonen
Kuvaus: Timo Heinänen
Leikkaus: Juha Antti-Poika
Sävellys: Tuomas Kantelinen, Kristian Molina, Peter Nordström, Johnny Lee Michaels, Kustaa Kantelinen
Näyttelijät: Jorma Tommila, Tarja-Tuulikki Tarsala, Hannu Huuska, Outi Mäenpää, Jari Halonen, Iris-Lilja Lassila, Rauno Juvonen


Suomalaisen elokuvan suurimpiin vastarannan kiiskeihin kuuluvan Jari Halosen toinen ohjaus, Lipton Cockton in the Shadows of Sodoma yhdistää onnistuneesti lähitulevaisuuteen sijoittuvan dystopiapainajaisen ja miehen henkilökohtaiseen kunniaan ja itsetunnon arvoon sitoutuvan machopalleilun sekä kuorruttaa tämän smogin tunkkaisen jöötin joukoturkkalaisella, kuolaa tiputtavalla itseilmaisulla.

Lipton Cockton, entinen Launo Käkkyrä (Jorma Tommila) on murhien sarjaa tutkiva etsivä tulevaisuuden yhdistyneen Euroopan pääkaupungissa, Vladivostokissa. Uusimman murhan tapahtumapaikalla odottaa Brand Marlon (Jari Halonen), liittovaltion poliisipäällikkö, joka vapauttaa Cocktonin esimiehen vastuistaan ja asettaa Cocktonin tutkimusten johtoon. Hänen on raportoitava tutkimusten uusista tuloksista Marlonille tunnin välein.

Cockton palaa yksinäisen poikamiehen asuntoonsa juhlimaan ystävänpäivää. Transvestiittiprostituoitu, jonka hän on aiemmin tilannut juhlallisuuksia varten, antaa hänelle videon, jossa Cocktonin äiti haukkuu poikansa pystyyn. Cockton jatkaa matkaansa kahvilaan, josta löytää murhiin liittyvän vinkin lisäksi kukon, jota vanhempi mies on vaihtamassa naiseen. Kahvilan vinkki johtaa Cocktonit Liptonin ja Cockin videoviestin äärelle, jossa Marilyn Monroen ikoniseen valkoiseen mekkoon pukeutunut nainen vihjaa LTD Productions –nimisestä yhtiöstä. Mutta onko kyseessä mustekalan pää, vai pelkästään yksi lonkeroista?

Lipton Cocktonin maailma on hauska ja oivaltava mukaelma poliisielokuvista, joiden kovaksikeitetyt, sänkinaamaiset ja krapulaiset päähenkilöt joutuvat kerta toisena jälkeen pettymään sikariportaan toimiin ja painimaan omien periaatteidensa ja läheisten periaatteiden välillä. Kaiken tämän taustalla myllää aavistus pientä yksilöä suuremmista voimista ja vaikutusvallasta,  jota vastaan on lähes mahdoton taistella, lähes. Lipton Cockton in the Shadows of Sodoma sai ensi-iltansa 21.4.1995, hieman päälle neljä kuukautta sen jälkeen kun Suomi liittyi Euroopan unioniin. Halonen oli juuri oikeaan aikaan paskamyrskynsilmässä kuin myös esikoisteoksellaan Back to USSR – Takaisin Ryssiin, joka hänen omien sanojensa mukaan on ensimmäinen Neuvostoliiton ja sosialismin romahdusta kunnolla käsitellyt elokuva.

Suomalainen toimittaja, Halosen kaltainen kapinasielu, Kaarina Hazard on väittänyt, että suomalaisten olennaisimpia piirteitä on opportunismi. Saksa auttoi Suomen sisällissodan voittaneita valkoisia siinä määrin, että jopa myöhemmin Suomen presidentiksi valittu P.E. Svinhufvud kannatti monarkiaa, jonka tuleva kuningas hankittaisiin Saksasta. Saksan sotaonnen kääntyessä käänsivät suomalaisetkin kelkkansa. Parikymmentä vuotta myöhemmin suomalaiset aloittivat aseveljeilyn uudestaan saksalaisten kanssa. Toisen sotareissun mentyä ensimmäisen tavoin puihin alkoi lähes 50 vuotta kestänyt avoliitto Neuvostoliiton kanssa. Neuvostoliiton romahduksen myötä, pari vuotta myöhemmin mukaan kuvioihin tuli EU. Tätä historiallista taustaa vasten Jorma Tommilan itkuinen, tuskainen ja ahdistunut Lipton Cockton yrittää säilyttää periaatteensa maailmassa, jossa isot pojat raiskaavat pienemmän pojan, eikä sille voi mitään.

Lisäksi, Lipton Cockton näyttää törkeän hyvältä ja Jukka Uusitalo, Ilmari Hakala ja Jouni Nikkanen voittivat ansioituneesti lavastus-Jussin. Tulevaisuuden Vladivostok on rakentunut samanlaisella luovalla säästeliäisyydellä kuin esimerkiksi Ridley Scottin Alienin avaruusalus. Välillä katsoja voi tunnistaa mitä kodinkoneita on käytetty hyödyksi tulevaisuuden pitkälle urbanisoitunutta miljöötä tehtäessä. Harmaat rakennukset, neonvalot, kahleiden tavoin kaikkialle tunkevat johdot ja putket sekä kaikesta huokuva ihmisten vieraantuminen ja välinpitämättömyys omaa elinympäristöä kohtaan ovat tuttuja näkyjä esimerkiksi Ridley Scottin Blade Runnerista tai Terry Gilliamin Brazilista.

Kyseessä ei ole kuitenkaan vain tragedia George Orwellin tapaan, jossa yksilö murskautuu vaikutusvaltaisempien tahojen rattaisiin. Lipton Cockton in the Shadows of Sodoma on myös hävyttömän hauska musta komedia, jossa miehen merkitys ja vaikutusvalta sitoutuu seksuaalisuuteen ja ennen kaikkea homoseksuaalisuuden vainoharhaiseen pelkoon. Kukko, cock, englanninkielinen slangisana penikselle on hyvin esillä ja Liptonin maailman tärkein asia. Brand Marlon hipelöi pyörätuolinsa joystickiä vihjailtuaan Cocktonille, että saattaisi kaivata häneltä vähän muutakin kuin vain murhaan liittyviä tutkimustuloksia. Cockton menee välittömästi paniikkiin ja Marlon syyttää häntä huumorintajuttomuudesta.

Myöhemmin Cocktonin harrastaessa seksiä Outi Mäenpään esittämän Dazzle Dentin kanssa kamera hädin tuskin huomaa Mäenpäätä, vaan keskittyy Tommilan ylös ja alas painuvaan takapuoleen, välilihaan ja kiveksiin. Tässä maailmassa seksuaalisen aktin tarkoituksena ei ole nauttia tai tuottaa toiselle nautintoa, vaan todistaa oma heteroseksuaalinen suoriutumiskyky, näyttää olevansa mies. Tajutessaan oman mitättömyytensä suurten instituutioiden edessä Lipton Cockton oivaltaa myös banaalin panomiesimagon turhuuden ja vapautuu myös seksuaalisesta roolistaan miehenä. Yhteiskunta ehdollista miehille ja naisille tietyt roolit ja alistaa molempia sukupuolia  näillä rooleilla. Tekemällä toisin, ottamalla täysin toisenlaisen roolin kuin yhteiskunta haluaa, pieni yksilö voi vastustaa suuria virtauksia.